1. Elintarvikekauran viljelyn + ja -
1.1. -Ongelmana punahome, ruoste
1.2. +Pakkanen, lumipeite: suojaa taudeilta, maaperän tiivistymiseltä, vaurioilta
1.2.1. -Ongelmana lumeton talvi
1.3. +Kaura viihtyy viileässä, hapan maaperä sopii sille
1.4. +Suomen kasvukausi tarjoaa riittävästi valoa ja kosteutta
1.4.1. +Kaurasta kehittyy nopeasti maanpeittävä, yhteyttäminen optimaalista, kevään kuivuus ei häiritse
1.5. +Yleensä kaura voittaa rikkakasvit
1.6. +Suomalainen kaura tervettä, kasvitorjunta-aineiden käyttö vähäistä
1.7. -Pienempi satopotentiaali kuin muualla Euroopassa
1.7.1. +Uusissa lajikkeissa parempi satopotentiaalimahdollisuus
1.8. -Viljelijä ei saa tarpeeksi rahallista tuottoa
2. Tutkimus sekä jalostus pitkäaikaista ja huippulaatuista
2.1. Jatkojalostusta ja teknologiaa ei hyödynnetä tarpeeksi
2.2. Jalostustavoitteet: Satoisuus - Viljelyvarmuus - Kasvuaikavaatimus - Taudinkestävyys - Jyvänlaatu
2.2.1. Ennen painpisteenä rehukäyttö - Nyt elintarvikekäyttö: erityisesti käytettävyys, jyvän laatu
2.3. Kotimaiset kauralajikkeet hallitsevat
2.3.1. Ulkolaisten lajikkeiden tarjonta lisääntynyt
3. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta takaavat laadun ja turvallisuuden
3.1. Lainsäädännöliset rajat (mg/kg) Lyijy 0,2 - Kadmium 0,1 - Klormekvaatti 9,0 - Glyfosaatti 20,0 - Mepikvaatti 2,0
3.1.1. Suomessa ei ongelmaa näiden rajojen suhteen
3.1.1.1. Hometoksiinit Suomen ongelmana
3.1.1.2. Sääolosuhteet merkittävin tekijä hometoksiinien muodostumiselle
3.1.1.3. Hometoksiinien hillitsemiskeinoja: Viljelytekniikka & lajikevalinta
3.1.1.4. Jokaisesta myllyille tulevasta kaurakuormasta hometoksiininäyte (Deoksiinivaleoni eli DON)
4. Tuotanto ja varastointitavat
4.1. Monipuolistaminen lisää satovarmuutta
4.2. Lannoitus-suunnittelu parantaa ravinnetasetta
4.2.1. Typpilannoitus
4.2.2. Kasvinsuojelu
4.3. Viljelykierto ylläpitää maan kasvukuntoa/viljavuutta
4.3.1. Alus- ja kerääjäkasvien käyttö
4.3.2. Vähentynyt kasvitautien riski
4.4. Huolellinen kuivaus, esipuhdistus, lajittelu
4.4.1. Hometoksiiniriski pienenee
4.5. Varoitusjärjestelmä
5. Ruotsista tulossa kilpailija
5.1. Ruotsilla massiivinen tutkimusohjelma
5.2. Muita merkittäviä tuottajamaita: Kanada, Australia
6. Lisätutkimusta tarvitaan
6.1. Terveysvaikutukset
6.2. Käyttömahdollisuudet
6.3. Lajiketutkimus
6.4. Kuluttajatutkimus
6.5. Menekinedistämistyö
6.6. Yhteiskunnan rahoitus
7. Kauran vienti kasvuun
7.1. Tarvitaan uusia tuotteita, jotka sopivat eri ruokakulttuureihin
7.2. Markkinointiin satsaaminen
7.3. Vientimarkkinoilla runsaasti kasvupotentiaalia
7.4. Katovuodet eivät ole vaikuttaneet vientiin
7.4.1. Vahva kansainvälinen kysyntä
7.5. Sosiaalisen median hyödyntäminen (Esim. Oatly)
8. Erikoiskaura
8.1. Gluteeniton puhdaskaura (hinta)
8.1.1. Suomessa tuotanto nousussa
8.2. Kuitukaura (sis. beetaglukaania)
8.3. Luomupuhdaskaura (hinta)
8.4. Kysyntää maailmalla
8.5. Tuotanto haastavampaa, tuotantotilojen pitää olla puhtaat muista lajeista (pelloilla ja jatkojalostuksessa)
8.5.1. Näkyy hinnassa (raaka-aineen ja tuotteiden)
9. Kosmetiikkakäyttö
10. Elintarvikekäytössä vain 10%
10.1. Rehukäyttö
10.1.1. Muiden viljojen osuus rehukäytössä kasvanut --> kauran pienentynyt
10.2. Viljellään vähiten maailmassa
11. Tärkeimmät laatutekijät
11.1. Jyvän koko
11.1.1. Hehtolitrapaino (hlp) - Tuhannen jyvän paino (tlp) - Pienten jyvien määrä (<2mm) %
11.2. Jyvän väri
11.2.1. Vaalea kuori ja ydin
11.3. Jyvän kuoriutuvuus
11.3.1. Kuori irtoaa helposti - Kuoren paksuus suhteessa ytimeen
11.4. Jyvän mikrobiologinen rakenne
11.4.1. Ei hometta - Hometoksiineja - Ummehtunutta tai vierasta tuoksua - Eläinten jätöksiä